Alkoi turhauttaa jostain syystä kirjata kaikkea ylös. Nyt koitan kuitenkin taas alkaa asian uudelleen, se nimittäin tuntui kuitenkin auttavan asiaa ja pitävän paremmin mielessä sen, mitä on tekemässä.

Syömisen suhteen on sentään ollut vähän järkevämpää kuin viimeisessä kirjoituksessani, jossa ravintoympyrän sijaan kiersin ravintolaympyrää. Muutama kamala päivä on ollut, että on ollut pakko syödä puoli pussia pastaa tai puoli kiloa perunaa. Saatan jopa vähätellä näitä määriä. En siis ole kerralla mättänyt kaikkea menemään, mutta esimerkiksi illan aikana kotona oleskellessa - ja väärinhän se on, kun maha ei sitten totu millään olemaan tyhjä kun sinne tungetaan kaikenlaista vähän väliä. Säännöllisissä ruoka-ajoissa olisi tosiaan vielä opettelemista. Toisaalta, kun elämä muutenkin on suurimman osan ajasta niin kammottavan epäsäännöllistä, niin mikä avuksi?

Joka tapauksessa. Tänään olen syönyt kaksi karjalanpiirakkaa ja puoli litraa kahvia, porkkanan ja omenan, ja täysjyväpastaa kesäkurpitsa-tomaattikastikkeella n. 1,5dl pastaa ja 2dl kastiketta. Vettä toki myös killitetty. Liikunta on ollut ihan nollassa viimeiset kolme päivää, aikanaan murtunut isovarvas on kiukutellut niin että pelkkä kävelykin tekee pahaa.

Vaaka tuumasi kuitenkin illalla painoksi 59,2, eli jotain pienesti salakavalaa edistystä ilmeisesti on tapahtunut... tai sitten tää on taas vaan jotain vaa'an jekkupäiviä ja huomenna se lataa lukemaksi 62 heti aamutuimaan :)

Mutta jos niin käy, niin sittenhän koitan miettiä että mitä asialle voi tehdä! Eteenpäin vaan, ei se auta jäädä märehtimään suklaata lohduksi jos vaaka ei näytä painon vähenevän.

Pläräsin vanhoja Cosmopolitanejani ja leikkelin niistä kaikkia hoikkien söpöläisten kuvia ja liimailin pitkin kämppää motivaatioavuksi. Nyt vaan mietin että pitää muistaa ottaa ne pois kun kavereita tulee käymään - jostain syystä koen tän operaationi laihduttaa jotenkin hävettäväksi, varsinkin kun olen ystävien keskuudessa aina ollut se joka syö mitä vaan ja milloin tahansa ja niin paljon kuin huvittaa, miettimättä seurauksia.

Nolo läski jota hävettää pyrkiä terveellisyyteen. Mahtavaa. En olisi uskonut ikinä määritteleväni itseäni noin. No, elämä opettaa.

Ja minä palaan nyt nukkumaan!